Tarve kevyemmälle materiaalikatselmukselle

sMARTTA-hankkeessa kehitetään erityisesti pk-yrityksille suunnattua materiaalikatselmusmallia yhteistyössä Motivan kanssa.  Katselmuksessa selvitetään, missä ja miksi hävikkiä syntyy, lasketaan hävikin rahallinen arvo ja luodaan graafinen malli hävikin muodostumisesta. Materiaalikatselmuksen tuloksena on konkreettisia toimenpide-ehdotuksia yrityksen materiaalitehokkuuden parantamiseen.

Kevyemmän katselmusmallin tarve on tunnistettu laajalti mm. työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Ohessa suora lainaus työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta ”Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella – Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman päivitys 2017”:

Kaiken kokoiset yritykset voivat teettää materiaalitehokkuuskatselmuksia. Käytännössä katselmusmalli on kuitenkin osoittautunut työmäärältään liian vaativaksi muille kuin suurille yrityksille. Katselmusmallia on kehitettävä niin, että sitä voidaan hyödyntää myös pk- ja mikroyrityksissä sekä maatiloilla.

Tavoitteena on toteuttaa vuosittain vähintään 15–20 materiaalikatselmusta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää materiaalitehokkuusmallin uudistamista vastaamaan paremmin erikokoisten yritysten tarpeisiin.

Juuri tähän tarpeeseen on sMARTTA-hankkeessa tartuttu.

Kevyempää katselmusmallia pilotoidaan hankkeen aikana päijäthämäläisissä yrityksissä. sMARTTA-hankkeessa toteutetut katselmukset ovat yrityksille de minimis -tukea, joten niistä ei aiheudu yrityksille euromääräisiä kustannuksia. Katselmus vaatii kuitenkin yritykseltä sitoutumista ja henkilökunnan työpanosta. Asiantuntemus tuotannosta ja raaka-aineista on yrityksellä, LAMK tuo katselmukseen ulkopuolisen näkökannan ja katselmusosaamisen. Katselmuksista vastaavat LAMKin asiantuntijat ovat käyneet Motivan materiaalitehokkuuskatselmoija-koulutuksen. Yhteistyöllä on mahdollisuus löytää ne kohteet, joissa hävikkiä syntyy ja löytää ratkaisut ongelmiin.

Ota yhteyttä: kimmo.heponiemi@lamk.fi, p. 044 708 1859